Referenssejä

Sivuillamme vain julkiset hankkeet. Kysy suoraan muita referenssejä!

”Sosiaali- ja Terveydenhuoltoalan Tuottavuus Talkoot”  tutkimus- ja kehitysohjelma (2010 – 2011)

  • Case: Gaius-säätiö
  • Case: Helsingin Seniorisäätiö
  • Case: Koskiklinikka
  • Case: Kuntoutuskeskus Kankaanpää
  • Case: Kuntoutuskeskus Petrea
  • Case: Lilinkotisäätiö
  • Case: Luhatuuli
  • Case: Mainio Vire Oy
  • Case: Soster
  • Case: Tornion kaupunki
  • Case: Vantaan kaupunki
  • Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan Tuottavuus Talkoot loppuraportti. Holopainen, Jalo, Puisto & Eloranta (2011).
  • Työhyvinvoinnilla saavutetut kustannussäästöt
  • Hyvät työyhteisötaidot
  • Osaamisen kehittäminen
  • Perehdytys
  • Tuottavuuden parantaminen vauhtiin pienryhmäpajoissa (Työsuojelurahasto 21.10.2011).
  • HY: Riittämättömyyden tunne, työn epätasainen jakautuminen ja asiakaskunnan muutos rasittavat hoitoalalla (Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, 29.3.2011).
  • Hyvällä yhteistyöllä mainioon vireeseen (Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen asiakaslehti 2/2011).
  • Tulevaisuuden työpaikalla työntekijää kuullaan (Talentia 16.12.2011).
  • Työelämän laadun parantaminen pidentää työuria hoiva-alalla (Ilmarinen, uutiset 2011).
  • Riittämättömyyden tunne, työn epätasainen jakautuminen ja asiakaskunnan muutos rasittavat hoitoalalla (Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta).
  • Sosiaali- ja terveysalan työpaikkoja haetaan kehittämishankkeeseen (KT Kuntatyönantajat 3.11.2009).
  • Pienryhmistä apua. Parannukset työhyvinvoinnissa voivat jopa puolittaa sairauspoissaolo (Tehy 14/2011).

Vuoden henkilöstöteko: ”Leiskautus” – työhyvinvointi- ja tuottavuusohjelma, Planmeca (2010)

”Elintarvikealan Tuottavuus Talkoot”  tutkimus- ja kehitysohjelma (2007 – 2009)

  • Elintarvikealan Tuottavuus Talkoot – Tavoitteena parempi arki. Loppuraportti. Puisto, Jalo, Holopainen & Eloranta (2010).
  • Pienryhmämalli työyhteisön hyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämisvälineenä (Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos 12.11.2007).
  • Panostukset pienryhmätyöskentelyyn tuottavat tulosta. (Kehittyvä Elintarvike 8/2004)
  • Elintarvikeala näyttää tietä työelämän kehittämisessä. Sairauspoissaolot kuriin tuottavuustalkoilla. (12.12.2007)
  • Työpaikan ilmapiiri, esimiestyö ja jatkuvan parantamisen käytäntöjen puute usein sairauspoissaolojen taustalla (1.7.2008, Helsingin yliopisto).
  • Workplace atmosphere, poor management and lack of continuous development practices cause absences due to illness in the food industry (14.7.2008).
  • Arjen kehittämisessä avain sairauspoissaolojen vähentämiseen (Kehittyvä Elintarvike 6/2008).
  • Yritysten panostukset työelämän laatuun näkyvät työntekijöiden terveydessä ja työuran pituudessa (17.12.2009).
  • Kolmannes poissaoloista ehkäistävissä työelämän laatua parantamalla. Työpaikan ilmapiiri, esimiestyö ja jatkuvan parantamisen käytäntöjen puute usein sairauspoissaolojen taustalla.
  • Sairauspoissaolojen kustannukset yllättivät yrittäjät (Helsingin yliopisto 21.12.2009).
  • Elintarvikealan Tuottavuus Talkoot: Kannattavuus parani, sairauspoissaolot vähenivät (TTK 18.8.2010).
  • Tuula Eloranta, TTK:n seminaari-alustus 1.10.2009. Elintarviketeollisuuden Tuottavuus Talkoot – tavoitteena parempi arki. Keskeisiä tuloksia.
  • Elintarvikealan Tuottavuustalkoot (TUTA) 2007-2010 – yhteenveto lähtötilaselvityksestä. Tavoitteena parempi arki. (Holopainen & Eloranta, 2008)
  • Tykes-projektin kuvaus. HK Ruokatalo Oy. (Tykes 2007).
  • Sähläys tulee kalliiksi elintarviketeollisuudessa (Kaleva.fi 12.12.2006).

Vuoden henkilöstöteko: Pienryhmätoiminnan vakiinnuttaminen osaksi yritystoimintaa ja sen kehittämistä, Vaasan & Vaasan (2006)

”Tuottavuuden ja hyvinvoinnin jäljillä”  tutkimus- ja kehitysohjelma (2003-2005), pilotti

Yhteenveto Tuottavuuden ja hyvinvoinnin jäljillä tutkimus- ja kehitysohjelmasta
  • Hanke on monella tavalla uranuurtaja ja edelläkävijä. Se on kansainvälisestikin ainutlaatuinen esimerkki pitkäjänteisestä määrätietoisesta koko ajan laajenevasta, tuloksellisesta yhteistyöstä työelämän kehittämiseksi.
  • Ohjelma lähti kehittämisideasta joka eteni oikeiden työelämän kehittämiseen ja yhteistoimintaan uskovien ihmisten kohtaamisen kautta työelämän kehittämisohjelmaksi. Ilman tätä yhteistyötä ohjelma ei olisi koskaan toteutunut eivätkä sen tulokset levinneet näin laajalle.
  • Ohjelmassa useat keskeiset työelämän kehittämistahot ovat tehneet esimerkillisesti yhteistyötä: yritykset, yliopisto, työterveyslaitos, työturvallisuuskeskus, työmarkkinajärjestöt (ETL, SEL, MVL, TU), vakuutusyhtiöt, keskeiset rahoittajatahot työministeriö ja työsuojelurahasto.
  • Ohjelmassa on kehitetty ainutlaatuinen  konkreettisesti työelämää palveleva kehittämistyökalu ja työelämän kehittämismalli  jonka avulla on onnistuttu merkittävästi parantamaan sekä tuottavuutta että hyvinvointia. Mallin avulla on pystytty jopa puolittamaan sairauspoissaolot, tapaturmat ja häiriöt prosessissa.
  • Ohjelmassa on onnistuneesti sovellettu lukuisia tutkimuksia käytännön kehittämistyökaluksi ja edelleen tutkittu tieteellisesti niiden toimivuutta ja näin tuotettu uutta arvokasta tietoa. Siitä on myös tulossa väitöskirja.
  • Kehittämismalli on ainutlaatuinen myös sen vuoksi, että se pohjautuu yhteistoimintaan ja kykenee tuottamaan kokonaan uutta pysyvää yhteistoiminnallista jatkuvan parantamisen kehittämiskulttuuria työpaikoille.
  • Ohjelman tuloksia on myös levitetty poikkeuksellisen tehokkaasti. Siitä on runsaasti erilaisia yleistajuisia julkaisuja mm. kaikkien mukana olevien tahojen julkaisuissa, työkirja (julkaistaan 2008 alkuvuodesta), seminaariesityksiä  ja työturvallisuuskeskuksen järjestämää koulutusta. Tykes on julkaissut siitä myös case kuvaksen.
  • Kehittämismallilla Vaasan & Vaasan  voitti vuonna 2007 vuoden henkilöstöteko palkinnon. Malli esiteltiin myös eduskunnalle suunniteltaessa yhteistoimintalain muutosta.
  • Ohjelman tulokset ovat levinneet jo poikkeuksellisen laajalle. Mukana olevien tahojen lisäksi myös työterveyshuollot, kuntoutus ja vakuutusyhtiöt ovat ottaneet sen omakseen.
  • Ohjelman pohjalta on käynnistetty uusi tutkimus ja kehitysohjelma jonka myötä kehittämismalli tavoittaa parhaimmillaan jo 30 000 henkilöä elintarviketeollisuudessa. Ohjelmassa on tulossa jälleen kaksi väitöskirjaa.
  • Mallia on sovellettu jo useille toimialoille ja sen levitystyö jatkuu.
  • Ohjelman tulosten levittäminen EU-tasolle on jo käynnistynyt. EU-hanke käynnistynee syksyllä 2008.
Kehittämismalli on voittanut vuoden henkilöstöteko-palkinnon ja ollut osaltaan vaikuttamassa yhteistoimintalain kehittämiseen. Se on myös toiminut esimerkkinä useille  yrityksille ja tutkimus- ja kehityshankkeille.

Muita esimerkkejä:

  • KePa kehitytään paremmaksi – Suomen Transval Oy
  • Lisää tuottavuutta ja laatua henkilöstöön panostamalla – Kesla Oyj
  • Työhyvinvointihanke – Printal Oy (Tykes 2009)
  • Panostukset pienryhmätyöskentelyyn tuottavat tulosta (Kehittyvä Elintarvike 6/2004).
  • Meijeri jakoi vastuuta työntekijöille. Hyvin rullaa.  Satamaito (Tykes 3/2007).
  • Yhteistoiminnallisen kehittämishankkeen yhteydet hyvinvointiin ja tuottavuuteen (Ervasti, Eloranta, Lehtinen, Nykyri & Elo, 2006).
  • Pouttu Oy – ”Tuottavuuden ja hyvinvoinnin jäljillä”-tutkimus- ja kehityshanke – pilottivaihe (2003-2004).
  • Yhteistyöllä tuottavuutta – Wärtsilä Finland Oy  (2003-2004).