Haitallinen stressi ja uupumus kuriin

”Kirjoita aina heti viikko sairauslomaa ja varaa seuraavalle viikolle aika minulle, kun vastaanotollesi tulee työssä uupunut.” Näin lääkäriparini perehdytti minua, kun aloitin työterveyshoitajana. Sairauspoissaolon aikana ja sen jälkeen uupuneet saattoivat käydä vastaanotollani juttelemassa, mutta palasivat sitten jossain vaiheessa takaisin työhön yleensä ihan samoihin olosuhteisiin. Pahimmassa tapauksessa sairauspoissaolon ajalta kertyneet työt olivat jonossa odottamassa työhön palaajaa.

Itsellänikin työuupumuksen läpikäyneenä on samanlaiset kokemukset. Vaikka ehkä joitain valmiuksia olisikin saanut kuormittavissa tilanteissa toimimiseen, uupumus iskee helposti uudelleen, jos työssä ja työolosuhteissa ei tapahdu mitään muutosta. Työuupumus kun ei koskaan ole yksinomaan yksilön ongelma tai johtuisi tämän heikkoudesta.

Riskien kartoituksella kehittämiskohteet esiin

Lepo ja kuunteleva korva ovat paikallaan, mutta ne eivät yksin riitä. Muitakin toimenpiteitä siis tarvitaan. Työperäisen haitallisen stressin ja uupumisen takana olevat psykososiaaliset riskit on kartoitettava ja arvioitava. Tällaisia riskejä ovat mm. työn huono organisointi, tavoitteiden puute tai epämääräisyys, huono esimiestyö, puutteellinen keskustelukulttuuri, hierarkkinen työyhteisö sekä jatkuva virheiden ja syntipukkien etsintä.

Riskien kartoituksella saadaan kehittämiskohteiden lisäksi esiin myös hyvin olevat asiat. Maailma ei ole mustavalkoinen, vaan samanaikaisesti työssä on sekä kuormitus- että voimavaratekijöitä. Myös voimavarojen tunnistaminen on tärkeää.

Kaikki kuormitustekijät eivät ole haitallisia, jos kuormituksesta palautuu, jolloin kuormitus edistää toimintakykyä. Mutta jos palautumisessa on puutteita, kuormitus ajan mittaan muuttuu haitalliseksi ja ihminen uupuu. Puolet uupuneista sairastuu masennukseen. Siksi kuormitustekijät on hyvä saada esiin, jolloin niitä voidaan poistaa, pienentää tai kehittää hallintakeinoja niiden kanssa toimeen tulemiseksi.

Psykososiaaliset riskit hallintaan

Kun ongelmat ja niiden syyt ymmärretään tarpeeksi hyvin, voidaan laatia ehittämissuunnitelma riskien vähentämiseksi. Työterveyslaitos on julkaissut mainion opaskirjan Prima-EF, Eurooppalaisia linjauksia psykososiaalisten riskien hallintaan. Se käsittelee henkilöstön mieleen ja käyttäytymiseen vaikuttavien sosiaalisten riskien hallintaa työpaikoilla tavoitteena työperäisen stressin, työpaikkaväkivallan ja kiusaamisen ennaltaehkäisy.

Oppaan mukaan hyvässä kehittämissuunnitelmassa on kolmen tasoisia lähestymistapoja työperäisen stressin ja kuormituksen hallintaan: primääri-, sekundääri- ja tertiääritasot. Suunnitelman olisi hyvä sisältää monipuolisesti elementtejä kaikilta kolmelta interventiotasolta.

Primääritason toimenpiteitä ovat esimerkiksi työn uudelleen suunnittelu ja organisointi, tiedonkulun rakenteiden kehittäminen, esimiestaitojen kehittäminen ja palkitsemiskäytäntöjen arviointi. Tällä tasolla tulisi siis tarttua erityisesti työperäisen stressin perimmäisiin syihin.

Sekundääritasolla lisätään johdon ja työntekijöiden valmiuksia psykososiaalisten riskien hallintaan mm. antamalla opastusta, valmennusta ja tukea. Mindfulnessharjoitukset, coaching, itsensä johtamisen ja työajan hallinnan koulutukset ovat esimerkkejä tällaisista toimenpiteistä.

Tertiääritasolla pyritään vähentämään työperäisen stressin vaikutuksia työntekijöiden terveyteen esim. kehittämällä kuntoutuspalveluita, työhön paluun tukea sekä työterveysyhteistyötä. Niillä, joiden terveys on jo kärsinyt työperäisen stressin tai työpaikkakiusaamisen takia, voidaan vahvistaa omia voimavaroja hallita ja vähentää syntyneitä haittavaikutuksia esimerkiksi psykoterapian avulla. Yritys voi vaikka tarjota lyhytpsykoterapiaa sitä tarvitseville.

Kun joku uupuu työssään, niin viimeistään siinä vaiheessa olisi kartoitettava psykososiaaliset riskit ja kuormitustekijät ja laadittava niiden pohjalta kehittämissuunnitelma. Jotta suunnitelma olisi kattava, sen tulisi kuvailla toimenpiteitä, joilla työn kuormitusta pyritään pienentämään, ja joilla vahvistetaan työntekijöiden taitoja ja valmiuksia kuormituksen hallintaan sekä sellaisia toimenpiteitä, joilla jo sairastuneille aiheutuneita haittoja voidaan vähentää. Kun kehittämistä tehdään joka rintamalla ja kaikki kuormitustekijöihin vaikuttavat tahot pääsevät osallistumaan, päästään parhaaseen lopputulokseen.

Marja Konttila
Työyhteisöcoach

Skillmotor Finland palvelee työyhteisöjä psykososiaalisten riskien hallinnan kaikilla tasoilla.
Tutustu työyhteisöille suunnattuihin palveluihimme täällä.